Osa 1: kartta, kompassi ja emitti
11.7. Parisuunnistusta yhteisellä kompassilla
Työpaikan kahvipöydän suunnistusharjoitukset siirsivät minut ja Katin tutkimaan C-radan suunnistuskarttaa. Meidän onneksi maastona oli Kellokkaan lähimetsä, joten rastien etsiminen oli helpompaa. Sekoilimme silti suon takaisessa maastossa, jossa oli kolme muurahaispesää ja yhdessä niistä rasti. Tulipahan mukava ensikosketus lajiin. 18.7. All by myself... C-rata
Huippua! Suoriuduin C-radasta kysymättä kertaakaan apua. Tai no toki kävin ensin rastisymbolit läpi Tiinan kanssa, jotta tiesin etsiä rastia tietynlaisesta paikasta.Aluksi epäilin, etten osaa käyttää kompassia, mutta kun ensimmäinen rasti löytyi tiesin löytäväni seuraavan. Ensimmäistä kertaa juoksin rasteilla ja se kannatti, (sijoutuin muiden joukossa kolmanneksi) ja olin todella tyytyväinen omaan suoritukseeni.
25.7. Kolmas kerta toden sanoo
Innokkaana, ehkä hieman uhkarohkeana valitsin C-radan sijasta B-radan eli toiseksi vaikeimman. :D Lähdön löysin hyvin, mutta sen jälkeen menin ihan täysin sekaisin kulkemastani matkasta, rastin sijainnista ja painelin sitten varmaan kilometrin päähän ensimmäisestä rastista.No kävi kuitenkin niin, että palatessani sieltä minne sitten ikinä olinkaan painellut, löysin kansalaisopiston suunnistuskurssilaiset. Siis aivan mahtava tuuri. Olin kuitenkin liian luottavainen mahtaviin suunnistustaitoihin ja päätin jatkaa taas itsenäisesti. Noh taas meni metrimäärät sekaisin ja jälleen kerran luulin vetäneeni rastin ohitse, vaikka en ollutkaan - rasti olisi ollut vielä edempänä. Palasin jälleen porukkaan.
Koska suunnistuskurssilaiset liikkuivat rauhallisesti ja minulla mielestäni juoksi aika ja minä en, niin lähdin taas painelemaan. Oikea suunta oli, mutta taaskaan en luottanut arviointiini. Tipuin kartalta. Nöyränä etsin taas sen saman porukan ja liityin fiksuna tyttönä seuraan.Kiitos Millalle (suunnistuksen ohjaaja) ja Jarille (kurssilainen), kun otitte mut matkaan. (: Ilman teitä/heitä olisin hukannut itseni ja luovuttanut radan suhteen.
Jälkikirjoitus: Oli muuten ärhäköitä mäkäriä torstaina metsässä. Mun vasen kyynärpää on rei'itetty, joten se turposi, niin että sitä oli vaikea suoristaa. Turpoaminen jatkui vielä seuraavana päivänä, olen nyt vasemmasta kädestäni lihava. Myös molemmat pikkurillit ovat "lihonneet" ja selkä on läiskiä täynnä. :D
 |
| Ensi kerralla pukeudun urheilutopin sijasta pitkähihaiseen paitaan. (: |
Osa 2: Ensimmäistä kertaa kajakissa
Olen tainnut kerran yrittää kajakin pienen pienestä reiästä sisään ja saanut krampin jalkaani. Joten nyt vasta uskalsin ensimmäistä kertaa "pujottautua" sellaiseen ja lähteä melomaan. Pujottautua ei juuri kajakkiin täytynyt, sillä harjoituskajakissani oli niin iso aukko, että olisin mahtunut sinne vaikka jalat jäädytettyinä.
Ohjaajaksi sain työkaverini Tiinan, joka kärsivällisesti opetti minua lajin saloihin. Sää oli todella kylmä vain +10 astetta ja järvellä tuuli valtavasti. Jätimme järven selän valloituksen helpommalle kelille ja meloimme Äkäslompolon rantaa pitkin.
Harjoituskajakkini oli jonkun metrin liian lyhyt, joten sain sen lähinnä pyörimään piruetteja. Jossain vaiheessa meloimme takaisin rantaan ja vaihdoimme kajakkeja. Tiinan kajakilla onnistuin jopa kulkemaan eteenpäin. Huippua!
Kesäterveiset tunturikylästä! (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti