Terveiset -30 asteesta!

Vihdoinkin valoa pimeydessä.

Täällä on niin kylmä, ettei sitä voi sanoa enää miellyttäväksi. Toisaalta täällä voisi olla vielä kylmempikin. Työkaverini ovat puhuneet, että joskus pakkanen paukkuu jopa -40 asteessa. Silloin aion piiloutua peittojen alle ja pysyä siellä, kunnes lauhtuu. Jos kuitenkin on aivan pakko mennä töihin (eikä työpäivää ole peruttu, kuten koulupäiviä on tapana perua), aion kerrospukeutua kaikkeen mitä vain kaapista löytyy, jotta pärjään 5 min työmatkallani. Enhän halua muuttua jääveistokseksi matkalla.

Seuraavaksi juonipaljastuksia Muumeista: Pikku Myylle kävi niin, kun hän katsoi jääkuningatarta suoraan silmiin.
Ei olisi kannattanut, mutta tässä hän on iloisesti hiihtämässä.

Työpaikan pihalla on tällä hetkellä mitä upeimpia lumiveistoksia. Tervetuloa tsekkaamaan miltä näyttää mm. Pikku Myy hiihtämässä. Lumiveistokset ovat lumenveistokurssilaisten aikaansaannoksia.

Oij, ihania laskettelusuksia

Kehitystä on tapahtunut monien laskettelijoiden välineiden suhteen. Siksipä aiheutankin varmaan itse muutamalle laskijalle naurukohtauksen, kun saavun rinteeseen varusteitteni kanssa. Ah, ne ovat lähemmäs 15 vuotta vanhat, mutta jos niillä on ennenkin voinut laskea - niin miksei vieläkin? Voi toki olla, että ne ovat vaikeammat, mutta mitäs järkeä sitä on laskea liian helpoilla suksilla. Kuulemma se on mukavempaa niin. Jos jollakin ei ole itellä kanttia mennä vastaavissa varusteissa rinteeseen, niin voinee jättää nauramisenkin välistä. En kuitenkaan pienestä hätkähdä, en nimittäin koskaan kulje muodin mukana - lähinnä jäljessä.

Lisään tähän juttuun myöhemmin kuvan varusteistani. ;D Jos muissakin lajeissa vanhat välineet on suosittuja, niin miksipä ei laskettelussakin. Ei mun ideaa ihan pystyyn naurettu laskettelukeskuksessakaan.

Tänään lasketteluvälineiden historian sijasta katsastelin hieman uusia suksia ja niiden hintoja. Hih hih, alle 100 eurolla saa vain naperosuksia tai vuosikymmeniä vanhoja suksia.


Nämä ovat aika ihanat ja pitäisi olla aloittelijallekin sopivat: 

• Atomic Affinity Pure laskettelusukset
• Näihin suksiin olen nähnyt jo täydellisesti sopivan hupparinkin, en vain nyt löydä sitä netistä. Eikä hupparilla lasketa kuin korkeintaan keväällä.

Nämä taas ovat graafisesti aika tyylikkäät, mutta käyttötarkoitus on aivan muu kuin perus laskettelu, joten ei näitä mulle. 

• Völk Kink
• shh... Ne olikin miesten sukset.

Haaveet sikseen. Jään siis odottamaan siskon vanhojen varusteiden saapumista. Toisaalta haaveilen salaa (ei se tosin tämän postauksen jälkeen ole salaista), että voisin tuunata ne vanhat laskettelumonot esim. kalansuomukuviolla. Makeintahan olisi, jos joku ruiskumaalaisi ne, mutta se on vähän liian kallis lysti, enkä kaipaa monoihini isorintaisia naissotureita - joita useimmiten näkee ruiskumaalattuina rekkojen kylkeen. :D

Yllä nykyiset sekä vanhat Fischer Revolution sukset ja juuri testaukseen saapuneet Atomic Affinity Pure. 

Hyvää tiistaita tai muuta ajankohtaa, milloin nyt kukakin tämän lukee!

Vatsalleen näin kinokseen lensin suksineen

Loman jälkeinen aamu alkoi rennosti työmailien setvimisellä ja aamukahvilla. Rentoilla ei saanut kuitenkaan liikaa, sillä lähdin kuvausreissulle muutaman kilometrin säteelle toimistosta, tietenkin hiihtäen. Ulkona oli minun kauhukseni 15 asteen pakkaset, joten oli pakko laittaa kaikki mahdollinen päälle (ja tulihan sitä tietenkin yläkropasta vähän hiki hiihtäessä). Laitoin varpaiden iloksi monojen päälle ihanan lämpimät monosuojat. Ihan oikeat stossut, joita kuulemma ei saa enää melkein mistään. Oli muuten hyvä fiilis kyseisestä tiedosta. Siinä vain kävi niin, että toinen mono ei kiinnittynyt suksen siteisiin, ennen kuin otti monosuojan pois. Joten ainakin hiihtäessä tunnisti kumpi oli oikea ja kumpi vasen jalka, miten sitä sitten vielä tunnistaisi sauvansakin?

Hiihtäminen on rankkaa ainakin sadan vuoden tauon jälkeen (kyllä pieni lapin lisä sallittakoon tauon pituudessa). Selvisin kuitenkin kuvauspaikkaan asti, enkä myöskään jäänyt pelottavan rinnetampparin alle. Se on aika karmean näköinen ilmestys, kun unenpöpperöisenä sellaisen kohtaa.



Kuvauskohteeni laskeutui Keskisenlakea alas laskemalla offaria*. Kuvaussää  oli hieman liian harmaa ja pimeä, mutta harjoitus tekee mestarin kaikissa olosuhteissa. Joten tulihan sieltä ihan kivojakin kuvia, mutta tällaiseen kauas kuvaamiseen sopisi jokin todella makea ja valovoimainen teleobjektiivi. (:

*Rinteiden ulkopuolella laskettelu. Omalla vastuulla.


Paluumatkalla minulle kävi juuri näin kuin lauletaan Georg Malmstenin Jänöjussin mäenlaskussa:

"Ja niinkuin myrsky konsanaan, 
hän syöksyi alaspäin, 
ei aavistanut ollenkaan, 
ett' vois käydä näin:
Kas satakunta volttia
hän teki ilman holttia 
ja vatsalleen hän kinokseen
näin lensi suksineen."

Hiihdän perinteistä, joten pidän urista. Kävi kuitenkin niin, että alamäen loppuvaiheilla ura yhtäkkiä loppui. Siirryin vaistomaisesti keskelle latua auraamaan, kunnes näin edessäni hyppyrin. Ehdin kyllä suunnata sukset suoraan eteenpäin ja joustaa polvilla, mutta kaikesta hyvästä yrityksestä huolimatta löysin itseni vatsaltaan maasta. Pipo peitti näkyvyyden ja kamera tuntui alla möykkynä. Ei onneksi sattunut, eikä kamerakaan mennyt hajalle. Onni oli mukana tässä suksitapaturmassa. :) Oikeastaan kyseisen kaatumisen jälkeen sitä harmitteli, miksei mukana ollut kypäräkameraa, lentoni olisi luultavasti ollut tyylikästä katseltavaa. Tai sitten ei. :D


Tämä glögi maistuu rommirusinajäätelöltä - ilman jäätelöä.   (Heltsi. 3.12.2012)


Toisessa naamalleen lennossa ei käynyt ollenkaan niin hyvin, kuin edellisessä. Liukaustuin kotipihallani  pimeässä ja löysin itseni jälleen kerran naamaltani maasta, nenä verta vuotaen ja käsi kipeänä. Onneksi en kuitenkaan ehtinyt ottaa käsillä vastaan, vaan toinen jäi vain kroppani alle, joten se tärähti ikävästi. Ei murtumia, hih hei! (: Nenäkin taisi säilyä kosmeettisilta vaurioilta, vaikka lievästi on vielä arka ja turvonnut. Käsikin on lähes käyttökelpoinen, jotain pientä pystyy nostamaan, mutta kiertoliikkeet ovat ikäviä ja tuo kämpän ulko-ovi on mahdoton avata. Onneksi muillakin on sen kanssa ongelmia, myös kesäisin.

Onko siis kolmas naamalleen lento odotettavissa vielä tällä viikolla? Toivottavasti ei, nenä ei kestäisi enää moista röykytystä.

Huulirasvallekin kävi kalpaten liukastumisessa. :(