Menneen talven lumia

Useimmat tulevat Lappiin talvella (tämä ei ole fakta vaan oletus ja toisen ääripään suositus). Kesäinen Lappi on aivan mahtava. Näin heinäkuussa kukkii hilla, tupasvilla, suopursut, tervakukat ja vaikka kuinka monet upeat kasvit, joiden nimiä en vielä tiedä. Aivan kuin Loirin laulamassakin kappaleessa lauletaan "Lapissa kaikki kukkii nopeasti, maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin..." viitataan siihen, kuinka lapin kesä on lyhyt.

Lapissa turistit vierailevat ahkerasti syksyn ruskaretkillä, talven upeissa hiihtomaastoissa ja kevään viimeisillä lumilla. En kuitenkaan tiedä käydäänkö Lapissa keväisin paljon, vai sulkeeko matkailusta elävät liikkeensä loppu kevääksi, kunnes ne taas aukevat kesällä.

Toinen työpäivä alkoi auringon paisteella, vaikkakin se ei toimi kohdallani herätyskellona. Yöttömät yöt lähinnä väsyttävät, vaikka mielestäni nukun öisin todella hyvin. Työpäivän jälkeen kävin Ylläs Skin alueella tai lähinnä parkkipaikalla katselemassa maisemia. Minun lisäkseni alueella oli toinenkin kävijä - poro. Se kuitenkin päätti häipyä, kun saavuin paikalle - olisikohan sillä ollut mielessä pahat aikeet jäkälien tai puiden runkojen suhteen (en tosin ole varma syövätkö porot kaarnaa). Olen oppinut, että kaikkea mitä lapissa sanotaan ei kannata ottaa todesta, ehkä tämä on tarttuvaista. Yllästunturi oli Äkäslompolon puolelta todella ruma, sillä se oli niin käsitelty, kivikkoinen ja harmaa. Siellä täällä tuntureiden yläosissa on vielä lunta. Kuuleman mukaan jotkut ovat näin kesällä kuljettaneet mukanaan suksia, jotta pääsevät jämälumille laskemaan. Siinä kannattaa vain jarruttaa tehokkasti, ettei töksähdä ja pyöri ympäri lumetonta mäkeä.

Seuraaviin kuviin.