Jep jep. Eipä pitänyt käydä työasioihin kiinni tässä blogissa, mutta Ylläksen Retkiviikon 2012 aikana olen kuvaillut ties minkälaista tapahtumaa. Selvittyäni porojen merkkauksesta sukelsin lapin rumpujen maailmaan. Seurasin kuinka lapinrumpujen valmistuksen kurssilaiset tekivät rumpujaan ja miten he tulkitsivat värjäyksessä poronnahan pintaan syntyneitä kuvioita. Kuvioiden tulkitseminen muistuttaa lähinnä uuden vuoden tinan tulkintaa. Mitä vain voi syntyä ja lopputulos ei koskaan ole sama. Esimerkiksi yksi kurssilaisista olisi halunnut rummustaan punaruskean, mutta värjäyksessä rummusta tuli kuitenkin lähemmäs vaaleanpuna-harmaa.
Pääsin mukaan myös rumpujen vihkimistilaisuuteen, vaikkakin kuvaajan roolissa. Vielä on arvoitus, minkälaista videomateriaalia vihkimisestä syntyi. Pitäisiköhän toivoa kameraan parempaa mikkiä, jos näitä videomateriaaleja pitäisi tehdä enemmänkin?
Taisi minuun iskeä myös se lapin hulluus. Seurattuani aikani kurssilaisten touhuja, huomasin jo kyseleväni kurssin vetäjältä seuraavaa kurssia. Olisihan sellainen pieni rumpu kiva juttu, ainakin muistoksi lapin seikkailuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti